Oletko huomannut, että menet erilaisiin tilanteisiin, jopa aika useinkin, ennakkokäsityksien kanssa? Positiivisen, neutraalin tai negatiivisen. Eli olet jo ennalta arvioinut, miten tilanne tulee menemään tai vaikka millainen ihminen on sinua vastassa. Ennakkokäsityksen muodostaminen on meille ihmisille luontaista. Ihmisinä halajamme turvallisuutta ja hassulla tavalla ennakkokäsitys antaa sitä meille. Koemme, että tilanne tulee menemään ennakkokäsityksemme mukaisesti ja se luo turvaa (ja joskus juuri sitä päinvastaista).

Miten ennakkokäsitys sitten toimii sinussa näissä tilanteissa? Mitä se saa aikaiseksi? Ennakkokäsitys ohjaa sinua itseasiassa kahdella tavalla:

  1. Huomaat tilanteessa enemmän ennakkokäsitystä tukevia asioita ja
  2. Tulkitset asioita helpommin ennakkokäsityksen mukaiseksi.

Toisin sanoen menet tilanteeseen tai katsot ihmistä ikään kuin ennakkokäsityksen mukaiset lasit päässä. Et katso tilannetta/ihmistä neutraalisti (ellei sinulla ole neutraalia ennakkoasennetta), vaan enemmän tai vähemmän todellisuutta väärentävien lasien läpi. Lasit suurentavat sinulle ne asiat, jotka osuvat ennakolta luotuun käsitykseen (ja samalla jotain päinvastaista jää huomaamatta). Huomaat siis sen mitä olet jo ennakkoon ajatellutkin huomaavasi. “Hän on ilkeä ihminen” -lasit päässä huomioit esimerkiksi enemmän piirteitä ja sanoja, jotka kertovat ilkeydestä (et etsi lempeyden merkkejä) tai “tilanne menee hyvin” -lasit päässä skannaat ulkoisia merkkejä ja sisäisiä tuntemuksia, jotka kertovat sinulle onnistumisesta (et tietoisesti hae epäonnistumisen merkkejä).

Eikä ennakkokäsitys vaikuta pelkästään havainnointimme, vaan myös ajattelumme, kautta. Koska aivomme on jo “ennalta koodattu”, teemme myös tilanteessa syntyvät nopeat tulkinnat ennakkokäsityksen mukaisiksi. Pieni, merkityksetönkin ele, toiminta tai sana voi nopeana tulkintana merkitä vihaisuutta tai tyytyväisyyttä (riippuen ennakkokäsityksestä), koska osuva nimilappu oli sille jo ennalta valittu.

Olet tilanteessa lasit päässä ja tietyt nimilaput valmiiksi valittuna.

Uskon, että ennakkokäsitys vahvistuu vielä sitenkin, että haluamme olla lähtökohtaisesti oikeassa. Osalla ihmisistä tämä piirre on vahvempi ja ehkä ennakkokäsitykset toimivat siitä syystä heissä vieläkin vahvemmin. He eivät ennakkokäsityksiään hevillä muuta, tarkoittaisihan se samalla, että on ollut väärässä.  “Tämä menee juuri niin kuin ennakoinkin”. “Hän on juuri sellainen kuin oletinkin”. “Olen NIIN oikeassa” 🙂

Lopulta ennakkokäsityksestä voi tulla itseään toteuttava ennuste. Havaitsemme ennakkokäsityksen mukaisia asioita ja tulkitsemme todellisuutta niiden mukaisiksi. Näin vaikutamme omaan kokemukseemme ja sitä kautta toimintaamme ja lopulta saatamme jopa itse toteuttaa ennakkokäsityksemme mukaisen “todellisuuden”.  Toki, oleellista tässä on se, mitä ennakkokäsityksellämme luomme – hyvää (onko se hyötykäytössä) vai jotain muuta (jota kannattaa varoa)…

* * *

Olen miettinyt viime aikoina paljon ennakkokäsityksiemme vaikutusta elämäämme. Jos ennakkokäsitys ohjaa vahvasti tilanteissa huomaamistamme, tulkintaamme ja sitä kautta kokemustamme ja toimintaamme, millainen vaikutus sillä on elämäämme isossa kuvassa? Elämässämme on kuitenkin tuhansittain tilanteita, joten kerrannaisvaikutukset voivat olla suuriakin. Lisäksi olen huomannut kuinka väsymys vaikuttaa ihmisten ennakkokäsityksiin – positiiviset muuttuvat neutraaleiksi, neutraalit negatiivisiksi ja negatiiviset yltiönegatiivisiksi. Ja monet ovat väsyneitä, valitettavasti.

Tämän vuoksi haluan pysäyttää sinutkin pohtimaan asiaa. Millaisilla ennakkokäsityksillä Sinä menet elämäsi tilanteisiin ja mitä nämä ennakkokäsitykset luovat  lopulta elämääsi? Ja ehkä se tärkein kysymys: mikä on ennakkokäsityksesi omasta lähitulevaisuudestasi ja mitä se luo Sinulle?

* * *

Jos tällaiset itsensä ohjaamisen asiat ja pohdinnat kiinnostavat sinua, toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi keskiviikkona 13.3. klo 17.30-19.30 Itsensä ohjaamisen taito -luennolle Äänekosken kaupungintalolle. Lisätietoa tapahtumasta löydät täältä.